Good better, best, never let it rest

T97 joukkueen kausi etenee vahvasti ja kesällä sovitun plänin puitteissa. Alkukauden turnauksista ja divariotteluista on tullut odotusten mukaista menestystä ja menestystäkin arvokkaampaa pelikokemusta ja -rutiinia.

Kaudella pelaamme kolmea eteläistä aluesarjaa ja esiinnymme noin viidessä turnauksessa. Tähän mennessä olemme pelanneet eri kokoonpanoissa yhteensä 18 ottelua, joista voittoja on kertynyt 14. Tappiot olemme kärsineet Hongalle, BC Nokialle ja Wartti-Basketille, kaikki Suomen kärkijoukkueita. Selvää on, että seuraaviin kohtaamisiin kaikkia näitä joukkueita vastaan lähdemme hakemaan revanssia - helppoa se ei tule olemaan ja helppoa emme sen halua olevan - tavoitteisiin pyritään askel, pienikin, kerrallaan.

Kauden nyt päästyä vauhtiin on ryhmän kooksi vakiintunut 14 pelaajaa. Joukkueen perusrunko on kutakuinkin sama kuin viime kaudella plus/miinus pari lopettanutta, pari aloittanutta, pari ulkomailta palannutta ja pari seuraa vaihtanutta. Seuranvaihtojen aiheuttamat tilapäiset aukot on paikattu ja saappaat on onnistuneesti täytetty pelaajien kasvaessa uusiin rooleihin. Valmentajien näkökulmasta on ollut hienoa huomata, kuinka uutta vastuuta saanut pelaaja on täyttänyt odotukset ja lunastanut uuden paikkansa kentällä ja joukkueessa. Kala ui, kun sen heittää veteen!

Harjoittelu on jatkunut loppukesästä lähtien aktiivisena ja innokkaana. Hauskaakin meillä on ollut. Syyskuisesta Vierumäen harjoitteluleiristä saimme hyvän vauhdin kauteen ja ehkä ainoana treenaamisen kannalta negatiivisena asiana on ollut Nikkarin koulun remontin myöhästyminen, mikä harmittavasti sotki treeni- ja peliaikataulumme. Tilapäisjärjestelyin ja seuran sisäisin joustoin selviämme tästä pienestä takaiskusta ilman mittavia vahinkoja.

Harjoittelussa olemme alkukauden aikana fokusoineet koripallon perustaitoihin, tätä jatkamme myös jatkossa. Henkilökohtaisten perustaitojen automatisointi on monilta osin vielä vaiheessa. Tiedämme tämän vaativan kärsivällisyyttä niin pelaajalta kuin valmentajalta; tuhansia toistoja, kovaa työtä, satunnaisen ärräpään ja nyrjähtäneen nilkan jos toisenkin.Treeneihin lupaamme siis runsaasti jalkatyötä, tukijalkaa, syöttötreeniä, pallonkäsittelyä, heittotekniikkaa, levypalloa….. - kaikkea paljon ja yhä kovenevassa vauhdissa. Coacheille palkitsevaa on ollut huomata, että syksyn aikana jokainen pelaaja on silminnähden kehittynyt ja mikä tärkeintä; osoittanut halunsa oppia uutta.

Harjoittelemaankin pitää oppia. Vastaavasti myös joukkueena pelaaminen on kehittynyt. Olemme aina olleet kohtuullisen taitava puolustaja ja alkukauden hyökkäyspainoitteisella harjoittelulla olemme nyt kehittyneet myös hyökkäyspäässä. Liike hyökkäyksessä, levypallopelaaminen ja korinteko on parantunut, mikä näkyy myös korinteko- ja levypallotilastoissa.

Joukkueella on täysi tohina päällä aina joululomaan asti; vakiovuorojen päästessä vihdoin käyntiin treenamme 3-4 kertaa viikossa ja marras-joulukuussa pelaamme noin 15 sarjaottelua sekä taistelemme Nordea-turnauksessa. Tämä on 12-vuotiaalle urheilijalle kohtuullinen määrä, siitä huolimatta haluamme lisäksi kannustaa kaikkia pelaajiamme myös aktiiviseen omatoimiharjoitteluun koulutyön ja muun elämän mahdollistamissa puitteissa. Lenkki läksynluvun lomaan, pari punnerrusta ja pallonkäsittelyä peruspäivään pitää pään pirteänä.

Lehti putoaa puusta, maa jäätyy ja ilta pimenee, mutta salissa on valot ja lämmintä - mikä mahdollisuus koripallojoukkueelle!

Juha V